Minullahan on aivan valtaisan hieno purukalusto, joka on hiottu ja viilattu viimeisen päälle kuntoon kepukoita järsimällä. Emäntä tässä alkoi väittämään, että mukukseni eli suuni haisee tonnikalapurkilta - joka on ollut pöydällä avattuna kaksi viikkoa. Niinpä se eräänä päivänä tuli kotiin hammasharjan kanssa ja alkoi sillä kyhnyttämään upeita leegojani, ensin yksin ja sitten isännän avustuksella ja sitten taas yksin. No, koska en ole mikään tanskandokki vaan ihan tällänen pienemmän sorttinen vaan, niin voitte kuivitella, että sellainen iso ihmiskitaan tarkoitettu harja ei meinannut edes sopia suuhuni. No sille se yritti vimmatusti kyhnyttää, mutta ei siitä mitään meinannut tulla. Se aikookin nyt vissiin ostaa pienemmän harjaksen.

En ole ihan varma tykkäsinkö tuosta harjauksesta vai en. Yleensä, jos en jostain tykkää, niin pyrin pakenemaan. Nyt en kuitenkaan viitsinyt lähteä lipettiin sieltä hammaslääkärin vastaanotolta, koska jotakin kiinnostavaa siinä harjassa oli. Olikohan se sitten se kummallinen raapsutusääni vai mikä...en tiedä.

Terkuin, Bustus - hampaita myöten mainio