Meikäläisen pömppä on ollut ihan kummallinen viime päivinä. Aina kun se on kipeänä, niin tekee vain mieli venyttää itseään kummallisiin asentoihin, jotta joku siedettävä olomuoto löytyisi. Välillä sitä ei millään meinaa löytyä ja pitää seistä pönöttää surkean näköisenä. Ruuaksi on tarjoiltu vain riisiä ja piimää, joten aika köyhät on eväkset. Pihalla olen sitten syönyt heinää, kun ei täällä edes tarjoilla kunnon ruokaa. Ruuan sijaan on syötetty väkisin jotakin lääkettä, joka työnnetään niin syvälle kurkkuun, että pakkohan se on niellä. Kyllä on surkeeta tämä elämä.

Bustus