Mehän ei emännän kanssa olla juurikaan tuota näyttelyissä tepastelua harrastettu. No tänään kuitenkin käytiin Kokkolassa esiintymässä yhdentoista muun parsonin kanssa. Emäntä oli ilmoittanut minut nuortenluokkaan, ja olinkin ainut koira siinä luokassa.

Paikalla oli ihan hirveästi koiria ja minä olisin tietysti halunnut käydä moikkaamassa joka ikistä. Olin aivan tulisilla hiilillä inisemässä ja vinkumassa kehän laidalla, kun muut koirat siellä menivät. Sitten, kun vihdoinkin tuli meidän vuoro, niin olin aivan intoa täynnä ja se kuulemma näkyi esiintymisestä. En oikein millään olisi malttanut kävellä rauhassa, vaan koko ajan piti venkoilla ja vetää. Välillä myös nostelin etujalkoja kuin hieno sirkushevonen konsanaan. Meidän kehä oli kaiken kukkuraksi sellaisen lelukaupan vieressä, ja siellä koko ajan joku vingutteli vinkuleluilla. Tulen aivan hysteeriseksi vinguista!

Myöskään seisominen ei oikein tänään innostanut, varsinkaan siinä pöydällä. Kyllä se tuomari kuitenkin rauhassa sai kokeilla kulkusia ja tarkistaa hampaita ja sen sellaista. Saatiinkin kaikenkaikkiaan ihan hyvät arvostelut, mutta etuosan liikkuminen oli tuomarin mielestä kovin epävakaata. Ja arvatkaa, mitä se tuomari sanoi! Minusta saa kuulemma hieman narttumaisen vaikutelman! Pyf!

Punainen nauha oli kehätoimitsijalla jo kädessä ja EH (erittäin hyvä) ruksattu paperiin. Arvatkaas, mitä sitten tapahtui. No se tuomaritäti päättikin, että vaihdetaan siniseen, "kun liikkuminen on niin epävakaata", joten tuloksena oli H (hyvä). Emäntää otti kovasti päähän, kun tuolla tavalla viime tingassa vaihdetaan. Minä itse pidän kyllä enemmän sinisestä. Se on paljon miehekkäämpi väri.

No tälläistä se tuomari, Tiina Taulos, minusta sanoi:

Pienehkö, hieman hento uros, jolla hyvä häntä ja hännänkiinnitys. Hyvä korvien asento. Hyvät silmät. Antaa itsestään hieman narttumaisen vaikutelman. Hyvin kulmautunut takaosa. Suora edestä. Liikkuu edestä kovin epävakaasti. Tarvitsee aikaa.

Näyttelyterveisin, Bosse