Minullahan oli massu ihan sekaisin juhannuksen jälkeen. No sitten se oli taas jonkun aikaa kunnossa, sitten pari päivää sekaisin ja sitten taas kunnossa. Vielä täällä lomallakin se meni kerran sekaisin, ja emäntä meni lopulta hakemaan minulle apoteekista lääkettä. Se teeskenteli, että ne lääkkeet olivat jotakin namusia, ja sai minut sillä tavalla syömään ne tabletit. No eivät ne kamalan pahalta maistuneet, mutta eivät ne kyllä olleet yhtä mehukkaita kuin nakit. Jossain vaiheessa se myös harrasti veden pakkojuottoa ruiskulla, kun vesi ei minulle oikein maistunut ja hellettä (ja ripulia) pukkasi.
Meillä oli täällä tällä viikolla vierailulla myös ilmielävä Australian-elävä. Ei siis mikään kenkuru eikä kuola, vaan sellainen emännän näköinen kaksijalkainen. Se oli kanssa aika erikoinen tapaus. Se tuossa matolla harrasti sellaista joogaa, ja minä katsoin, että nyt se kyllä satuttaa itsensä ja yritin mennä sitä vähän estelemään. Se myös kulki täällä viikon kamera kädessä ja oli joka paikassa räpsimässä kuvia. Minä ihan aloin välttelemään sitä kameraa, ja tämä seuraava olikin ainut yhteiskuva, mikä meistä saatiin. Laitan sen nyt tähän, vaikka se valitteli, että siinä näkyy sen pömppömaha. Yrittäkää nyt siis olla katsomatta sitä mahaa.
Tänään se palasi takaisin kenkurujen luokse. Me kaikki oltiin lentokentällä varmistamassa, että se kanssa lähtee.
Minähän muuten tuhoan vain omia lelujani, mutta muiden tavarat olen aika hyvin jättänyt rauhaan. Joskus saatan hakea kengän eteisestä, mutta niistäkin nutustelen vain nauhoja. No yhtenä päivänä löysin eteisestä erittäin pahanhajuiset lipsuttimet. Ajattelin, että tuollaisia haisuleita ei enää jalkaan pistetä, ja asian varmistamiseksi pistin ne kengät palasiksi. Emäntä ei oikein tykännyt, ja eteinen onkin kuulemma nykyään "dogfrii tsone". ...Vat ever tat miins.
Lomaterkuin, Bosse
Kommentit