Lähdettiin tänään taas emännän kanssa bussilla ajelemaan. Ajattelin, että jippiijippii, nyt mennään taas agilityä harrastamaan. Mentiin jonnekin aivan uuteen hyvin vehreään paikkaan, ja siellä vehreyden keskellä oli kenttä täynnä agiesteitä. Olin ihan tarmoa täynnä: kohta pääsee taas kaartamaan putkeen ja hyppimään estettä ja kiipeilemään puomille. Onpa kivaa!

Mutta toisin kävi. Yhtäkään estettä en saanut hypätä enkä puomia edes nuuhkaista. Me kuulemma oltiinkin harrastamassa tokoa, jonka heti suomensin tosikkokoirailuksi. Siinä vaan seistään ja istutaan erinäisissä asennoissa nurmikolla ja tillitetään emäntää simmuihin. Ja nakkia satelee. Pliis.
823904.jpg

Katselin aivan kateellisena koko tunnin, kun muut koirat siellä menivät ihanaa agirataa. En voinut olla vinkumatta ja haukahtelematta ja aina välillä yritin tempaista emännän agiradalle. Mutta ei auttanut. Me vaan harjoiteltiin emännän vieressä istumista ja muuta typerää. Tätä kuulemma tullaan nyt tekemään kuutena seuraavana tiistaina. Huhhuh.

Busta

(Toimittaja haluaa huomauttaa kaikille asiaan perehtymättömille lukijoillemme, että toko on siis tottelevaisuuskoulutusta.)