Meidän kulmilla, ihan tässä pihapiirissä, asustelee paljon puppekaniineja. En sen tarkemmin tiedä ovatko ne rusakkoja (Lepus europaeus) vai metsäjäniksiä (Lepus timidus), mutta kovaa ne juosevat. Eilen nimittäin pääsin jahtaamaan sellaista.

Yleensä joudun tässä kotikulmilla olemaan narun jatkona. Eilen oltiin kuitenkin niin myöhään liikenteessä, että sain vähän juoksennella vapaana. No sitten näin, kun tällainen puppekaniini oli laiduntamassa tuossa nurmikolla ja lähdin hurjaan takaa-ajoon raivoisasti haukkuen. Juoksin ties kuinka kauas emännän jäädessä karjumaan tien varteen. Juoksin kuin raketti hieronnasta vetreillä lihaksillani, mutta en vaan saanut sitä kaniinia kiinni. Kuulin kuinka emäntä siellä kaukana edelleen karjui ja ajattelin sitten mennä takaisin ennen kuin se ihan kokonaan räjähtää.

Aion kyllä vielä tallaisen pitkäkorvan napata. Täytyy vain paranaa väijymistekniikkaa.

Terkuin, Saalistaja-Bosse