Ei olla tänne pitkään aikaan kirjoiteltu mitään agilityasiaa, vaikka ollaan siis treenattu kutakuinkin joka viikko. Joidenkin harkkojen jälkeen emäntä hihkuu, että kisaamaan vaan ja joskus se on lähettämässä minua rukkastehtaalle. Vaikka siis eihän minussa IKINÄ mitään vikaa ole!

Tänään oltiinkin treenailemassa parsoneiden koulutusryhmässä. Oltiin reteesti kisaavien ryhmässä, vaikka ikinä ei olla edes epävirallisissa kisoissa käyty. Paikalla oli yksi ykkösissä kisaava, yksi kakkosluokkalainen ja yksi mölli, siis meidän lisäksi. Rata oli aikas vaikea kolmosluokkalaisten harkkarata ja aikamoista pyöritystä se olikin. Äiteetä hirvitti aluksi, mutta yllättävän hienosti meillä kuitenkin meni.

Kepeille oli tosi vaikea kulma, mutta se meni ihan hyvin. Putkeen piti sahata monta kertaa takaa leikaten ja se tuottaa meille hitusen ongelmia. Takaaleikkauksia pitää siis kovasti harjoitella, sekä putkeen mentäessä että muutenkin. Lähdössä odottaminen sujui tällä kertaa melko hyvin, vaikka emäntä lähtikin välillä tosi kauas. Sellainen mielenkiintoinen ongelma oli, että eka hyppy mentiin mieluiten riman alta. Korkeudet olivat kyllä ihan maksimissa. Emännän pitääkin kuulemma lähdössä oikeen kiekua että HYPPY ja vielä huitaista kädellä komeasti kaaressa. Emännän pitäisi muutenkin huitoa enemmän käsillään ja liikehtiä vartalollaan, nyt se on vaan puu-ukkona huutelemassa. Emäntä on myös luullut, etten ole yhtään kauko-ohjattava. Yllätin sen oikein todella menemällä hienosti kahden hypyn kautta putkeen, vaikka se oli itse tosi kaukana eikä ikinä uskonut, että menisin.

Terkuin, Liitotähti Bosse