Mamselli innostui niin tuosta kisailusta, että raahasi minut tänäänkin kukonlaulun aikaan agilityareenoille. No enpä minäkään kyllä valita, sillä agility on minusta ihan ehdottoman kivoin harrastus ja voisin käydä liitämässä vaikka joka päivä.

Nyt meillä oli tylsästi vain yksi startti agilityradalla. Lähdössä en olisi tällä kertaa jaksanut istuskella, vaan teki mieli lähteä liitämään heti, kun panta lähti kaulasta. Vähän siinä pyöriskelin, mutta päätin kuitenkin istahtaa alas odottamaan. Keinullakaan en olisi jaksanut heilua turhan kauan, mutta maltoin sentään odottaa, että se tuli alas. Putken jälkeen äiti hetkeksi kadotti minut, mutta sai onneksi ohjattua hypylle. Ja sitten tuli kepit. Emäntä ei ehkä ollut tarpeeksi hyvin pistämässä minua eka välistä sisälle, joten päätin mennä sisään tokavälistä ajan säästämiseksi. Emäntä ei ymmärtänyt tätä taktikointia, vaan pisti minut uudestaan alusta. Vitonen siis napsahti kepeiltä. Loppurata menikin oikein mallikkaasti. Renkaassa ei ollut mitään ongelmia (toisin kuin viime kerralla) ja jopa pari takaaleikkausta onnistui, vaikka niissä toisinaan on ongelmia. Alle ihanneajan päästiin ja sijoitus kahdeksas. Mamsellia tietysti vähän harmittaa, kun yhdestä virheestä jäi kiinni, mutta on se tosi tyytyväinen kuitenkin. Olihan tämä parannusta viime kisoihin nähden.



Jos joku siellä nyt ajattelee, että voi pientä koiraparkaa, kun tuolla tavalla sunnuntaiaamuna raahataan urheilemaan,  niin aivan väärässä olette! Kun nimittäin ollaan lähdössä hallilta kotiin, niin emäntä saa melkein vetää minua perässään tahi kantaa, kun en suostu kävelemään. Haluaisin vaan jäädä hallille liitämään koko päiväksi!

Liitoterkuin, Bustus