Oltiin ilmoittauduttu tämän päiväisiin HSKH:n kisoihin, mutta arvottiin pitkään mentäiskö vaiko eikö. Ohjaajalla kamala flunssa ja ulkona hirveä myrsky. No onneksi mentiin, koska nollahan sieltä napsahti! Alku ei ollut lupaava. Kun päästiin tuolta myrskystä hallille, niin tajusin, että mun kisakirja on unohtunut kotiin. Onneksi tuomari oli niin ystävällinen, että antoi meidän kisata ilman kirjaa.

Rata oli mun mielestä tosi mukava ja aika helppo, mutta jotakin hankaluutta siinä taisi kuitenkin olla, koska seitsemäntoista minin joukosta vain kaksi nollaa tuli. Bosse pysyi lähdössä, otti kontaktit nätisti ja meni kepeille mallikkaasti. Tulos siis 0 ja aika alittui 4.85 sekuntia. Tällä sijoituttiin hienosti toiseksi! Tietysti, kun kirjaa ei ole, niin tulosta tulee. Ehkäpä jätän sen toistekin kotiin. ;-)

Mulla on sellainen hieno sukka-pallo-viritelmä, jota retuutettiin Bossen kanssa vuoroa odotellessa. Bosse pysyy paljon rauhallisempana, kun on jotakin tuollaista puuhaa, eikä tarvi vain seisoskella odottamassa vuoroaan. Ei tarvinnut haukkuakaan juuri ollekaan. Tuota sukkaa voi vetää, mikä näytti toimivan paljon paremmin kuin pelkällä pallolla leikkiminen, jota siis yleensä ollaan harrastettu.




Saatiin palkinnoksi vaan ruusukkeita, paitoja ja jakkaroita ja ruokaa, jota en edes syö. Mulle siis ei yhtään mitään, vaikka oon koko kilpailun tähti. Jotakin munkin oli siis saatava - tuhota.

Nyt olisi kolme nollaa kasassa, mutta kaksi nollaa on hyppäriltä, joten joutuu käydä vielä yhden metsästämässä. Sitten noustaan siis agilityssä kakkosluokalle (kaikille agilityn hienouksista tietämättömille tiedoksi).

Terkuin, Merja ja Bustus