Pakkasta riitti vielä tällekin päivälle kymmenisen astetta ja mamselli vähän mietiskeli, että lähdetäänkö ollenkaan kisoihin. Tuolla kun kaiken maailman busseja ja metroja odottelee, niin ehtii jo tulla kylmä. Ja hallikin on kylmä, vaikka katto ja seinät löytyy. No lähdettiin kuitenkin, vaikka mää olisin mielummin jäänyt lämpimään sänkyyn nukkumaan.

Rata ei ollut vaikea. Meitsi odotti nätisti lähdössä, kun mamselli on siitä niin mulle valittanut. Tuli siis hyppy - hyppy - hyppy - putki - A - hyppy - hyppy - kepit - - - ja sitten mamselli jäi hetkeksi miettimään, että minnekäs sitten. Mää tiesin jo mihin mennään, ja juoksin kovaa kyytiä putkeen. Sitten taas hyppy - keinu - hyppy - putki - hyppy - hyppy - puomi - hyppy ja maali! Jee! Mahtisuoritus meitsin mielestä. Saatiin kuitenkin jostain syystä HYLly, kun olin mukamas mennyt väärään päähän putkea! Mä olen sitä mieltä, että jos ohjastaja ei selkeesti näytä kumpan päähän pitää mennä, niin saa mennä mihin päähän huvittaa. Niin.

Turhaan siis palellutin itseäni kolmea tuntia, kun ei saatu edes pokaaleita eikä ruusukkeita eikä sitä pahaa ruokaa eikä sertifikaatteja eikä mitään. Ei mitään muuta kun väsy ja kylmä tuli!

T. Pettynyt Bosse