Päiväkirjamerkinnöistä voi tarkistaa, että kahden kuukauden välein meikäläisen pötsi menee sekaisin. Viimeksi se oli huhtikuussa ja nyt se on taas. Yleensä pömppä on parantunut paastolla ja riisiravinnolla ja pahimmassa tapauksessa on vedetty muutamat Attapektit. Nyt maha ei millään meinannut asettua. Välillä se tuntui hyvältä ja sitten taas meni sekaisin. Koska normaalit paastot ja attapektit ei auttaneet, emäntä kiikutti minut  tänään eläinlääkäriin.

Eläinlääkäriin meno on aina tosi kiva juttu. Olisin menossa sinne joka päivä, kun kävellään siitä ohi. Paikalla oli monta kivaa tätiä, jotka rapsuttelivat ja tohtorissetä tutkaili: paineli masua ja kuunteli suolia. Tohtori tutki myös ikeniä, vaikka mulla oli siis maha kyllä kipeä eikä suu...

Eräs ikävä juttu siellä vastaanotolla tapahtui, ja se juttu tuli totaalisesti puun takaa enkä ollut siihen yhtään varautunut. Yhtäkkiä jotakin nimittäin tungettiin mun rectumiin, siis sinne minne aurinko ei paista edes tälläsillä helteillä. Olin aikas järkyttynyt, mutta ei siinä auttanut kuin patsastella joku "mittari" takapuolessa.

Mitään vakavempaa ei löytynyt, maha kuulosti normaalilta, pömppää ei aristanut, kuumetta ei ollut. Ja sen lisäks meitsi oli pirtee ja vetinen, mikä siis tarkoittaa sitä, että nahan alla on vettä tai jotain. Sain kuitenkin suolistotulehdusantibioottilääkettä, jota mamselli piilottaa ruokaan. Mää kyllä huomaan sen, mutta pakko on syödä, kun on niiiin nälkä.

Eiköhän näillä eväillä mun vatsa saada pian kuntoon.

Bustus